torstai 23. maaliskuuta 2017

Multimodaalisuus - 23.3.2017

Multimodaalinen diskurssi =
- kielenkäyttö kontekstissaan
- lausetta suurempi kielenkäytön yksikkö
- aineisto
- tietty ala, tapa, aihepiiri
- merkityssuhteiden järjestelmä

Ei ole olemassa monomodaalista tekstiä, vaikka olisi vain kirjoitettua tekstiä eikä mitään muuta, niin siinä on silti mukana muitakin merkityksiä kuin vain itse teksti. Esimerkiksi se miten teksti on aseteltu, mitä fonttia on käytetty jne.

Esimerkiksi tämä, muotiblogin "kansikuva" kertoo paljon erilaisia viestejä.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan kuva viestii mm. rauhallisuutta, naisellisuutta, kauneutta,
ruusut taustalla kertovat vahvasta naisellisesta identiteetistä, joka sopii blogin pitäjään.
Kuva sopii hyvin blogin kokonaistyyliin ja viestii samanlaisia ajatuksia kuin blogin sisältökin.
"Less is more"

Tulkatessa täytyy pystyä lukemaan myös muita viestejä kuin vain itse tekstiä (puhuttua tai viitottua). Onko puhujalla jokin tunnetila päällä? Mitä puhujan ilmeet kertovat? Miten puhuja liikkuu, mitä se kertoo? Puhetyyli? Äänenpainot? Entä muut ihmiset tilassa? Kuulija? Saamme jatkuvasti valtavan määrän informaatiota, mutta mikä on tärkeää ottaa tulkatessa huomioon? Nyt opintojen aikana on hyvä miettiä mikä informaatio on tulkkaustilanteessa oleellista ja mikä vähemmän oleellista ja opetella huomioimaan ympäristöä tulkatessa. Vielä tässä vaiheessa tulkkausharjoituksissa kaikki huomio kiinnittyy vain pelkän tekstin kääntämiseen ja välittämiseen, mutta kun tulkkausprosessi kehittyy alkaa kapasiteettiä riittää myös muun informaation vastaanottamiseen.

Entä mitä tulkki viestii omalla kehollaan tekstin tuottamisen lisäksi?
Tilankäyttö, sijoittuminen tilaan ja suhteessa muihin osallistujiin? Kuinka tulkki käyttää katsetta, eleitä, ilmeitä, kehon asentoa..? Mitä tällä kaikella voi viestiä? Sen lisäksi, että huomioi muiden lähettämiä viestejä täytyy myös kiinnittää huomiota siihen millaisia viestejä itse lähettää tulkkina.

Tunnilla käytimme esimerkkeinä tulkin sijoittumisesta seuraavia tyylejä:

1. sivussa istuva tulkki - viestii näkymättömyyttään, pyrkii olemaan "poissa tieltä"
2. puhujan vieressä seisova tulkki - ottaa rohkeasti paikkansa, mutta ei vie puhujasta huomita, tuntui neutraaleimmalta sijoittautumiselta
3. hiukan puhujaa edempänä seisova tulkki - tulkki vie huomion puhujasta itseensä


torstai 16. maaliskuuta 2017

Kysymyksien kääntäminen viittomakielelle 16.3.2017

Käytiin tunnilla läpi Kuurojen Palvelusäätiön memo-ohjelman kääntämää muistitestiä. Kysymysten kääntämiseen on käytetty paljon aikaa, jotta kysymykset olisivat myös viittomakielisessä kulttuurissa ymmärrettäviä. Oli paljon kysymyksiä, joissa esimerkiksi suomenkielisessä testissä oli käytetty yläkäsitettä, mutta viittomakielestä kyseinen yläkäsite puuttuu, jolloin on jouduttu miettimään kuinka kysymys viitotaan. Esimerkiksi kysymys: mikä vuodenaika nyt on? Siinä oli päädytty viittomaan kaikki neljä eri vuodenaikaa eikä vain kolmea, kuten tavallisesti tehtäisiin, jotta kysymyksellä ei johdateltaisi testattavaa henkilöä.


Kysymyksistä näki hyvin, kuinka paljon eroja käsitteiden merkityksissä on suomenkielen ja suomalaisen viittomakielen välillä. Myös kuuleville on tavallisempaa tällaiset testaus-tilanteet ja kysymykset mitä muisti testissä kysytään, kun taas viittomakielisille monet kysymykset saattavat tuntua tosi oudolta. Vaikkapa eläinten nimien luetteleminen on suomenkieliselle yksinkertainen asia, mutta viittomakielinen voi helposti lähteä kertomaan tarinoita eläimistä joita on nähnyt, jolloin luettelemiseen menee enemmän aikaa.

Kaikkia tällaisia kulttuurieroja on hyvä oppia, jotta tulkkina osaa ymmärtää millaisia valintoja tulkkauksessa kannattaa tehdä kääntäessään kieltä.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Semantiikka ja semiotiikka


Semantiikka = tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä. Kielen merkitystä tutkiessaan se on kielitieteen alalaji, joka tutkii esimerkiksi sanan, virkkeen tai kokonaisten tekstien merkitystä ja viittauksia.

Kirjassa Sana, merkitys, maailma Heikki Kangasniemi kertoo esimerkkinä, että vaikka meillä on erilaisia merkityksiä niin myös merkityksissä on erotettavissa erilaisia aineksia. Esimerkiksi sanat koira ja  rakki ilmaisevat suurelta osin saman sisällön, mutta niiden merkitykset myös eroavat toisistaan. Sanan tai muun kielellisen ilmauksen merkitykseen voi liittyä myös erilaisia tyylisävyjä sen mukaan millaisisa yhteyksissä sitä yleensä käytetään. Tästä Kangasniemi kertoi esimerkkinä ilmaukset huoneessaan ja huoneessansa, joiden denotatiivinen merkitys on sama, mutta ne eroavat tyyliltään toisistaan.

Semiotiikka = merkkioppi, filosofinen suuntaus, joka tutkii merkkien, kuten sanojen, semantiikkaa eli merkkien merkitystä, syntaksia eli yhdistelysääntöjä ja pragmatiikkaa eli tilannekohtaista merkitystä ja käyttöä.

Kirjassa Pragmasemantiikka Matti Larjavaara esittelee merkin rakenteen tällaisen kolmion avulla. Tämä kolmio perustuu semiotiikan (toisen) isän C. S. Peircen kuvaan kielellisestä merkistä. Kuitenkaan tämä peirceläinen merkki ei ole vain kielellinen vaan se kuvaa yhtä hyvin myös muita merkkejä esim. sormella osoittamista. Tosin kuitenkin semiotiikan toinen isä ja modernin lingvistiikan perustaja Ferdinand de Saussure torjui ajatuksen kohteesta ja hän taas kuvasi nimenomaan kielellistä merkiä, yleisimmin sanaa, rakenteeltaan kahden kokonaisuudeksi, mikä sisältää merkitsimen (merkin havaittava, fyysinen tai äänellinen kuva ja merkin psyykkinen sisältö eli merkitys. 




Myös nykyään paljon käytetyt emojit eli hymiöt ovat merkkejä joilla voi kertoa paljonkin. Kokeilin kertoa emojillä kuinka olen lähdössä aurinkolomalle, sinä aikana ei kannata soitella, lähetän sitten kortin sieltä postissa ja palaan taas kuukauden päästä kylmään Suomeen. Paluun jälkeen olen varmaan väsynyt matkustamisesta. Ymmärrätkö kuvista saman?






keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Merkityksistä ja niiden kuvaamisesta 8.3.2017

Merkityksistä ja niiden kuvaamisesta
- Päivi Rainó 

Leksikalisaatio-grammatikalisaatio
- Miten maailma kielennetään pienempiin ilmiöihin ja miksi?
      - Miksi suomenkieli ei tarvitse sukusanoja, mutta toiset kielet tarvitsevat?

- On yritetty hahmottaa kielten "määrällisyyttä" esimerkiksi sanakirjoilla. Montako sanaa kielestä löytyy? - tämä ei kuitenkaan kerro kuinka monipuolisesti sanoja voidaan käyttää tai kuinka hyvin yksittäinen kielen käyttäjä tuntee nämä sanat.

- Kaikki kielet sisältävät tiettyjä ominaisuuksia, joista kieli koostuu. Esimerkiksi lukusanat, persoonaan viittavat sanat, menneisyyttä kuvaavat sanat jne.
       - On kuitenkin löydetty yksi heimokieli, Pirahã, jossa ei kuitenkaan ole lukusanoja eikä                          laskemista, värisanoja, ei myyttejä, vähän pronomineja, ei menneisyyteen viittaavia sanoja...




- Samaa kieltä käyttävillä ihmisillä saman sanan merkitykset voivat olla keskenään erilaisia.
     - Usein merkitykset ovat eri alueilla ja eri ikäisten kesken erilaisia.
     - Esimerkiksi itse olen kotoisin itä-suomesta ja olen kiinnittänyt huomioita, että siellä käytetään             pidempään ns. vanhoja sanoja, joiden käyttö on vähentynyt muualla Suomessa tai joiden                     merkitys on muuttumassa. Itä-Suomessa tällaisien sanojen käyttö ja vanha merkitys säilyy usein         kauemmin kuin vaikkapa Etelä-Suomessa.

- Aiemmin kieltä tutkittiin juuri sanamäärien ja termien kautta, mutta nykyään tutkimuksessa on otettu myös eleet ja äännähdykset mukaan. Nykyään tutkimustilanteissa on myös videokamerat mukana, jotta voidaan tutkia myös kielen visuaalisesti nähtäviä elementtejä.



Lopputunnista kävimme läpi itsellemme vieraita sanoja eri sanakirjoista. Etenkin erikoissanastoissa, ammattitermistöissä on valtavia määriä sanoja, jotka ovat itselle täysin vieraita. Oli hyvä huomata, että tulkkina on tärkeä valmistautua erikoisiin tulkkaustilanteisiin esim. suomenkielisten termien tutkimisiella, pelkkä viittomien opettelu/kertaaminen ei riitä. Esimerkiksi jos pääsee tulkkauskeikalle terveydenhuollon ammattilaisten pariin, on hyvä käydä katsomassa esimerkiksi alan slangisanoja.